Mitä on sananvapaus?

Oikeudenkäynti Ilja Janitskinia vastaan nostaa keskiöön sananvapauden merkityksen demokraattisessa yhteiskunnassa. Keskeiseksi kysymykseksi nousee: ”Mitä tämä sananvapaus tarkoittaa ja mitä sillä ajetaan takaa?” Esimerkiksi Johan Bäckman totesi Jessikka Aroon kohdistunutta toimintaansa leikkisäksi nokitteluksi.

Lähtökohtaisesti ei ole olemassa täyttä sananvapautta. Sitä rajoittavat aina yhteisön muut arvovalinnat. Esimerkiksi eurooppalaiseen henkeen kuuluu miesten ja naisten välinen tasa-arvo, joten puheet ”alemmasta sukupuolesta” tai kirjoitukset ”miehen ylemmyydestä” eivät vain kuulu sananvapauden piiriin. Sananvapaudessa on otettava huomioon, että käytännössä voimme sanoa mitä tahansa, mutta tämä voidaan jälkikäteen tuomita. Tuomioita jaetaan tuomioistuimissa sekä yhteisön suhtautumisen kautta. Näinä päivinä oman käden oikeutta jaetaan ruhtinaallisesti myös sosiaalisessa mediassa, eikä se aina mene yksiin toteutuneiden tuomioiden kanssa.

Myös sillä on merkitystä, kuka puhuu ja missä puhuu. Esimerkiksi puhuttaessa eduskunnassa siitä, että hallitus köyhdyttää ihmiset nälkäkuoleman partaalle, tai huudettaessa tätä samaa soihdut kädessä oleville ihmisille barrikadeilla, on eroa. Toisessa on kysymys (toivottavasti) keskustelun käymisestä, toisessa voi kyseessä olla yllyttäminen väkivaltaan. Tai toinen esimerkki, on eri asia keskustella ja väitellä maahanmuuttajista eduskunnassa kuin kannustaa omia kannattajiaan tekemään hyökkäyksiä sitä puolustavia toimittajia vastaan.

Sananvapaudella pyritään kehittämään demokraattista yhteiskuntaa. Tämän vuoksi muun muassa hallituksen politiikan kovakin arvostelu täytyy sallia, sillä näin voidaan taata erilaisten mielipiteiden kuuleminen.

Sananvapauden rajojen osoittaminen on käytännössä varsin yksinkertaista. Meidän täytyy katsoa aiheuttaako jonkin sanominen vahinkoa tai onko se loukkaavaa ihmistä tai ihmisryhmää kohtaan. Yllytettäessä ihmisiä tekemään vahinkoa toista ihmistä tai ihmisryhmää vastaan olemme jo selkeästi sananvapauden ulkopuolella. Myöskin jos pyrimme leimaamaan puheella ihmisen tai ihmisryhmän vähempiarvoiseksi, olemme ylittäneet sananvapauden rajan. Kun aiheutamme puheillamme suoraa vahinkoa tai loukkaamme toisia, niin syyllistymme rangaistaviin tekoihin, jotka eivät kuulu sananvapauden piiriin.

Nyt kyseessä olevissa tapauksissa, kun käsittelemme Janitskinin toimia tai Bäckmanin tekoja, niin meidän on kysyttävä kuuluvatko heidän toimintansa demokratiaa kehittävään ja yhteiskuntaa eteenpäin ajavaa kirjoittelua vai onko kyseessä vahingoittamis- tai loukkaamistarkoituksessa tehtyä kirjoittamista. Oliko siis Bäckmanin kirjoittelu Jessikka Arosta leikkisää nokittelua vai voisiko se olla vahingoittamis- tai loukkaamistarkoituksessa tehtyä vainoamista? Onko ulkonäön kommentointi ja halventavan ja vääristelevän aineiston jakaminen demokratian kehittämistä vai yksilön loukkaamista?

MarkoForsell
Keskusta Kokkola

Kauppatieteiden tohtori
Yliopettaja (tuotantotalous)
(Olen keskustan jäsen, mutten aktiivisesti mukana toiminnassa.)

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu