Mitä on sananvapaus?
Oikeudenkäynti Ilja Janitskinia vastaan nostaa keskiöön sananvapauden merkityksen demokraattisessa yhteiskunnassa. Keskeiseksi kysymykseksi nousee: ”Mitä tämä sananvapaus tarkoittaa ja mitä sillä ajetaan takaa?” Esimerkiksi Johan Bäckman totesi Jessikka Aroon kohdistunutta toimintaansa leikkisäksi nokitteluksi.
Lähtökohtaisesti ei ole olemassa täyttä sananvapautta. Sitä rajoittavat aina yhteisön muut arvovalinnat. Esimerkiksi eurooppalaiseen henkeen kuuluu miesten ja naisten välinen tasa-arvo, joten puheet ”alemmasta sukupuolesta” tai kirjoitukset ”miehen ylemmyydestä” eivät vain kuulu sananvapauden piiriin. Sananvapaudessa on otettava huomioon, että käytännössä voimme sanoa mitä tahansa, mutta tämä voidaan jälkikäteen tuomita. Tuomioita jaetaan tuomioistuimissa sekä yhteisön suhtautumisen kautta. Näinä päivinä oman käden oikeutta jaetaan ruhtinaallisesti myös sosiaalisessa mediassa, eikä se aina mene yksiin toteutuneiden tuomioiden kanssa.
Myös sillä on merkitystä, kuka puhuu ja missä puhuu. Esimerkiksi puhuttaessa eduskunnassa siitä, että hallitus köyhdyttää ihmiset nälkäkuoleman partaalle, tai huudettaessa tätä samaa soihdut kädessä oleville ihmisille barrikadeilla, on eroa. Toisessa on kysymys (toivottavasti) keskustelun käymisestä, toisessa voi kyseessä olla yllyttäminen väkivaltaan. Tai toinen esimerkki, on eri asia keskustella ja väitellä maahanmuuttajista eduskunnassa kuin kannustaa omia kannattajiaan tekemään hyökkäyksiä sitä puolustavia toimittajia vastaan.
Sananvapaudella pyritään kehittämään demokraattista yhteiskuntaa. Tämän vuoksi muun muassa hallituksen politiikan kovakin arvostelu täytyy sallia, sillä näin voidaan taata erilaisten mielipiteiden kuuleminen.
Sananvapauden rajojen osoittaminen on käytännössä varsin yksinkertaista. Meidän täytyy katsoa aiheuttaako jonkin sanominen vahinkoa tai onko se loukkaavaa ihmistä tai ihmisryhmää kohtaan. Yllytettäessä ihmisiä tekemään vahinkoa toista ihmistä tai ihmisryhmää vastaan olemme jo selkeästi sananvapauden ulkopuolella. Myöskin jos pyrimme leimaamaan puheella ihmisen tai ihmisryhmän vähempiarvoiseksi, olemme ylittäneet sananvapauden rajan. Kun aiheutamme puheillamme suoraa vahinkoa tai loukkaamme toisia, niin syyllistymme rangaistaviin tekoihin, jotka eivät kuulu sananvapauden piiriin.
Nyt kyseessä olevissa tapauksissa, kun käsittelemme Janitskinin toimia tai Bäckmanin tekoja, niin meidän on kysyttävä kuuluvatko heidän toimintansa demokratiaa kehittävään ja yhteiskuntaa eteenpäin ajavaa kirjoittelua vai onko kyseessä vahingoittamis- tai loukkaamistarkoituksessa tehtyä kirjoittamista. Oliko siis Bäckmanin kirjoittelu Jessikka Arosta leikkisää nokittelua vai voisiko se olla vahingoittamis- tai loukkaamistarkoituksessa tehtyä vainoamista? Onko ulkonäön kommentointi ja halventavan ja vääristelevän aineiston jakaminen demokratian kehittämistä vai yksilön loukkaamista?
Kansantajuisesti ilmaistuna sananvapaus on kansalaisen perusoikeuksiin kuuluva oikeus ilmaista ja vastaanottaa julkisuudessa mielipiteitään ja kantojaan. Näillä lakeuksilla se tarkoittaa, että ennakkosensuuria ei ole käytössä.
Mutta sitten, kun on käyttänyt sananvapauttaan ja ilmaissut mielipiteensä, voi joutua vastaamaan siitä, että on syyllistynyt sananvapauden huumassaan vaikkapa kunnianloukkaukseen tai muuhun rikoslaissa erikseen mainittuun syntiin.
Ilmoita asiaton viesti
«Sananvapauden rajojen osoittaminen on käytännössä varsin yksinkertaista. Meidän täytyy katsoa aiheuttaako jonkin sanominen vahinkoa tai onko se loukkaavaa ihmistä tai ihmisryhmää kohtaan.»
Erittäin huono ”yksinkertainen” kriteeri. Käytännössä kaikki lakien mukaiset rangaistukset tai muut rajoitukset ”vahingoittavat” jotain ihmistä tai ihmisryhmää. Vastaavasti aivan sanallinenkin tekojen tuomitseminen loukkaa kohdettaan – toivon mukaan oikeudenmukaisella tavalla!
Tunteiden loukkaaminen on laitonta ja ei vähän eri kategorioissa, sen mukaan miten ihmisille asetetaan vastuuta. Väkivallan tai raiskauksen uhrin kärsimyksestä voi saada linnaa ja vahingonkorvausvelvoitteen, kun taas kovillakin valheilla petetyn tai jätetyn kumppanin kärsimys on hänen oma ongelmansa. Vähäisestäkin rahallisesta petoksesta siis kyllä joutuu linnaan, mutta jos petos koskee seksiä, on se täysin laillista. Petokset parisuhteissa on siis – paljolti ymmärrettävistä syistä – laillistettu.
Sama toki tietenkin koskee muitakin ihmissuhteita ja sosiaalista kanssakäymistä, niin kauan kuin valheilla ja petoksilla vain loukataan tunteita, mutta ei aiheuta taloudellista tappiota.
Väkivaltaa ei tarvita – joissain muissakin kategorioissa tunteiden loukkaaminen on laitonta, kuten yksityisyyttä loukkaavan tiedon levittämisessä. Toisaalta jos loukataan tunteita henkilön omien julkisten sanomisten perusteella, se on taas aivan laillista.
Ihmisten loukkaamisen ehkä vaikein aihe on siinä, että ajatustemme, väitteidemme ja erityisesti uskomustemme kritisointi väistämättä loukkaa ja häpäisee meitä. Se, jos väitämme jotain virheellisesti ja tämä paljastuu, on se meille häpeällistä. Sen osoittaminen on siten meidän loukkaavaa häpäisemistämme.
Kuitenkin avoimelle demokraattiselle yhteyskunnalle on välttämätöntä, että keskustelussa saadaan kritisoida huonoja ajatuksia, heikkoja väitteitä ja mahdollisesti vääriä uskomuksia. Tämä mahdollisuus on historian saatossa ollut monina synkkinä kausina heikko ja viheliäimpiä yhteiskuntia ovat olleet juuri ne, joissa se on ollut heikko.
Nykyinen uskonnonvapauslaki on tässä mielessä nykyisellään outo, että pelkästään pyhänä pidetyn herjaaminen ja häpäiseminen on rangaistavaa. Herjaaminen ja häpäiseminen ovat aika subjektiivisia tekoja – jo pelkästään epämieluisien tosiasioiden tuominen esille usein häpäisee kohdetta. Lainkohdassa mainittua loukkaamistarkoitusta voi olla vaikea näyttää toteen, sikäli että tarkoitukset ovat sanojen mielenliikkeitä. Ehkä se jollain lailla oletetaan.
Rajan vetäminen kansanryhmää profiloivien ja sitä vastaan kiihotuksen välillä on hieman häilyvä. Profilointi on tarkoituksenmukainen lähtökohta kulttuurisen muutoksen aikaansaamiselle, jos nyt vaikkapa profiloidaan, että miehet ovat verraten väkivaltaisia ja olisi ehkä hyvä opettaa pojille väkivallatonta konfliktien ratkaisua. Toisaalta epäsuotuisa profiili väistämässä aiheuttaa syrjintää – ja syrjintä voi olla profiloijan tavoite. Vaikkapa jos miehiä syrjitään sosiaalihuollon perheasioissa, koska hehän ovat väkivaltaisia (vaikka perheväkivallassa naiset ovat melko tasoissa ja jopa kärjessä).
Koskaan historiassa ei sortoa ole perusteltu mitenkään muuten kuin hyvällä tarkoituksella ja ihmisten pelastamisella.
Ilmoita asiaton viesti
Luullakseni olen aika lailla samoilla linjoilla kanssasi. Asioita tulee voida käsitellä ja varmasti vastakkainen mielipide jotakuta loukkaa ja jotkut voivat kokea siitä häpeääkin. Raja voidaan osoitta ja toisinaan on luonnollisesti häilyvää kummalla puolella rajaa ollaan.
Katsoin tuon uskonnonvapauslain läpi, mutten löytänyt suoraan tuota viittaamaasi kohtaa. Ehkäpä se on jossain muualla tai sitten asetuksissa sanottu. En itse löytänyt.
Ilmoita asiaton viesti
Jahas, tässä oli ”Tämän blogin kommentit julkaistaan vasta kun ne on hyväksytty” -täppä päällä. En yleensä vaivaudu kommentoimaan moisia lainkaan, jos kirjoittajalle on niin tärkeää kontrolloida miten hänen kirjoitukseensa saa vastata.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä pointti ja samaa mietiskelin tätä kanavaa aloittaessani. Päätin kuitenkin katsella aluksi millaisia kommentteja alkaa tulemaan, jottei ole täysin asiattomia.
Näyttää siltä, että valtaosa kommentoi asiallisesti ja aiheesta. Ja pystyy ottamaan tuon ”moderoinnin” pois päältä.
Ilmoita asiaton viesti
Aika erikoinen käsitys sananvapaudesta.
Sananvapauden koko idea on se, että sinulla on oikeus loukata ihmisiä. Ei sananvapautta tarvita ruokareseptien jakamiseen. Sananvapautta voidaan kyllä rajoittaa rikosoikeudellisesti ja sitä tehdään jokaisessa maissa tietyissä rajoissa, ja se on ihan ok. Se on silti sananvapauden rajoittamista. On ihan turha keksiä kiertoilmauksia kuten ”sananvapauteen kuuluu vastuu”.
Toisaalta onhan se helpompaa poliitikoille puhua tuollaisilla kiertoilmauksilla sen sijaan, että esim. vaalimainoksissa lukisi, että haluan rajoittaa sananvapautta liittyen maahanmuuttokeskusteluun.
Ilmoita asiaton viesti
Hmm… Juuri tuo ihmisten loukkaaminen on se seikka, joka minua hiertää ja oli pointtini tässä jutussa. Tartuit siis aivan asian ytimeen.
Asioista tulee voida keskustella ja olla voimakkaastikin eri mieltä, muttei se saa mielestäni mennä ihmisen tai ihmisryhmän loukkaamiseen ja/tai tätä kautta vahingoittamiseen.
Ilmoita asiaton viesti
”Asioista tulee voida keskustella ja olla voimakkaastikin eri mieltä, muttei se saa mielestäni mennä ihmisen tai ihmisryhmän loukkaamiseen ja/tai tätä kautta vahingoittamiseen.”
Tulisiko siis ihmisten loukkaaminen olla rikollinen teko josta annetaan rangaistus jos asianomainen sitä vaatii?
Ilmoita asiaton viesti
Jos joku ihmisryhmä on poliittisesti aktiivinen ja sallii avioliiton alaikäisten kanssa, loukkaanko heitä jos sanon heitä pedofiileiksi?
Ilmoita asiaton viesti
@18 No Suomessa valitettavasti sallitaan vielä lapsiavioliitot. Oma mummonikin ”pääsi” alaikäisenä naimisiin, synnytettyään ensimmäisen lapsensa 15-vuotiaana. Ihan kristitty oli ja alaikäisille kristityille noita lupia alaikäisenä avioitumiseen myönnetään vieläkin muutamia vuositasolla. Pedofiliaan asia ei liity.
Ilmoita asiaton viesti
Jaaha. Tarkoitin lapsiavioliittoja, missä aikuinen menee hädin tuskin teini-ikäisen kanssa naimisiin, en kahden nuoren välistä. Voimia kuitenkin vaan mummollesi.
Ilmoita asiaton viesti
Samma här. Tätini meni naimisiin satakunta vuotta sitten 17-vuotiaana ja silloin tarvittiin vielä presidentin suostumus asialle.
Suomessa ei taida enää onnistua edes presidentin avulla.
Täällä USA:ssa nuo avioliittoiät ovat osavaltiokohtaisia ja joissain etelävaltioissa on menty naimisiin perinteisesti hyvin nuorina. Onneksi tässäkin on menty eteenpäin ja lait ovat muuttuneet lapsia suojelevimmiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten sanoin, sanoinvapautta pitääkin rajoittaa tietyssä määrin, mutta käytännössä kaikki keskustelu missä ollaan voimakkaasti jotain mieltä loukkaa aina jotain ihmistä tai ihmisryhmää. Meillä on pääosin ihan hyvin perustellut lait mitä tulee sananvapauden rajoittamiseen. Sen sijaan uskonrauhan rikkominen ja kiihottaminen kansanryhmää vastaan lievemmässä muodossa, ovat lakeja mitä pitäisi tarkastella uudelleen. Jos ei kokonaan poistaa niin tulkintaa lieventää.
Ilmoita asiaton viesti
Marko Forsell: ”Asioista tulee voida keskustella ja olla voimakkaastikin eri mieltä, muttei se saa mielestäni mennä ihmisen tai ihmisryhmän loukkaamiseen ja/tai tätä kautta vahingoittamiseen.”
Miten voi keskustella jos lähtökohtaisesti tosiasiasiat sinänsä loukkaavat ihmistä tai ihmisryhmää? Jätetään kyseisistä fakta-asioista puhumatta, niistä vaietaan yhteiskunnallisella tasolla, samalla kun ruohonjuuritasolla puhetta ei voi vaientaa?
Juuri näin ovat valtakunnalliset viestimet poliittisen korrektiuden nimissä viimeiset parikymmentä vuotta tehneet ja seuraukset näemme, luojan kiitos vaihtoehtomedian tarjonnan lisääntymisenä, mutta myös solvauksina ja törkypuheina somessa, vastakkainasetteluna kansalaisten kesken, mielenosoituksina vastamielenosoituksineen.
Myös poliittinen väkivalta on lisääntynyt yhteiskunnassa kun jopa yhteisillä varoillamme ylläpidetty YLE salaa, vääristelee tosiasioita ja manipuloi maailman kovinta Pisa-kansaa, niin viha on ymmärrettävä reaktio, joka toivon mukaan herättää niin vallanpitäjämme kuin myös heidän tosiasialliset pää-äänenkannatajansa – valtamedian. Ennen kuin vastakkainasettelu ja väkivalta kärjistyy Ruotsin tasolle.
Ilmoita asiaton viesti
@5 Puhut roskaa. Sananvapauden idea on se, että saat ilman ennakkosensuuria julkaista mitä tahdot. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että viestiäsi ei Puheenvuoro voi poistaa tai ennakkomoderoidut palstat suoraan hylätä. Elämme sananvapauden kulta-aikaa sillä internet alustana mahdollistaa ihan minkä tahansa julkaisemisen. Suomen kansalaisilla on vapaa pääsy internetiin eli ei ennakkosensuuria.
Se mitä julkaiset voi sitten olla lainvastaista.
Ilmoita asiaton viesti
Höpöhöpö. Tuolla perusteella jokaisessa maailman maassa on sananvapaus.
Olet siis sitä mieltä, että hänelläkin oli sananvapaus?
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005748188.html
Ilmoita asiaton viesti
@24
”Sananvapaus on kansalaisen perusoikeuksiin kuuluva oikeus ilmaista ja vastaanottaa julkisuudessa mielipiteitään. Länsimaisissa demokratioissa sananvapauden ydinsisällöksi on usein mielletty ennakkosensuurin poissaolo. Lainsäädännössä on kuitenkin myös rajoituksia sananvapaudelle silloin, kun sen käyttö loukkaa jotain toista oikeushyvää.
Sananvapaus on määritelty eri laeissa ja sopimuksissa eri tavoin. Esimerkiksi Suomen perustuslaissa sananvapaus tarkoittaa oikeutta ilmaista ja vastaanottaa tietoja ja mielipiteitä kenenkään sitä ennakolta estämättä.”
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sananvapaus
Ilmoita asiaton viesti
Marko;
lain ja oikeuskäytännön perusteella tärkeä seikka kohteen loukkaamisen arvioinnissa on kohteen oma tuntemus ja käsitys; ei pelkästään se mitä kirjoittaja on tarkoittanut.
Kun tuli aikoinaan seikkaa ja lain tarkoitusta tutkittua, niin sopinee linkki tähän:
http://heikkisantala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2274…
Ilmoita asiaton viesti
Kiitokset. Yritin katsoa linkkiä, muttei toiminut.
Ilmoita asiaton viesti
Sorry; yritetään uudestaan:
http://heikkisantala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2274…
… ehkä nyt…
Ilmoita asiaton viesti
Kiitokset tästä.
Ilmoita asiaton viesti
”lain ja oikeuskäytännön perusteella tärkeä seikka kohteen loukkaamisen arvioinnissa on kohteen oma tuntemus ja käsitys; ei pelkästään se mitä kirjoittaja on tarkoittanut”
Kohteen loukkaamisen arvioinnissa merkitystä on tunnusmerkistöllä ja tuomioistuimen objektiivisella arvioinnilla, ei suinkaan ”kohteen omalla tuntemuksella”.
Ilmoita asiaton viesti
Max;
tietenkin tunnusmerkistön tulee täyttyä myös loukatun oman tuntemuksen osalta. Viittaan kommentissani lähinnä kohteen tunnistettavuuteen.
Siitä sananvapaudesta väitellyt OTT Päivi Tiilikka (Journalistin sananvapaus):
”Loukattu itse tunnistaa: Periaatteessa kunnianloukkauksen toteutumiseen riittää jo se, että loukattu itse tunnistaa väitteen kohdistuvan häneen. Laajemman piirin tunnistettavuutta ei laki edellytä.”
Ja vainajan osalta: ”Säännöksen perusteella kunnianloukkauksesta tuomitaan myös se joka esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen.”
Ilmoita asiaton viesti
Ei Tillikka kirjoita niin, että tuomion perustana olisi oma ”tuntemus”. Oma tuntemus ratkaisee edellytykset tehdä asiasta rikosilmoitus, jos henkilö TUNNISTAA itsensä loukkauksen kohteeksi.
Aivan sama jälkimmäisessä tapauksessa: jos henkilö TUNNISTAA vainajan loukkauksen kohteeksi, oma tuntemus sanelee sen, tekeekö henkilö vainajaan kohdistuneesta loukkauksesta rikosilmoituksen vai ei.
Puhut aivan lööperiä: omilla tuntemuksilla ei ole tuomion perusteena mitään merkitystä. Se merkitsee, täyttääkö kunnianloukkaus tuomioistuimen objektiivisen arvion mukaan tuomittavuuden kynnyksen. Subjektiiviset tunteet ja tuntemukset eivät todellakaan merkitse yhtään mitään asiasta päätettäessä.
Ilmoita asiaton viesti
Max,
no jopas nyt jotakin: käräjilläkö tässä nyt ollaankin 😉
Jotta ei nyt leviäsi aivan käsiin niin tuntemus tarkoittaa tässä, Sivistyssanakirjan mukaisesti, ”omakohtainen tietämys”, eli tuntee, tunnistaa olevansa loukkauksen kohde. Ja kun niin tuntee, niin on myös oikeus rikosilmoitukseen. Vainajan kunnianloukkauksen kohdalla tämä on jopa ratkaisevan tärkeää.
Mutta en lähde tässä enempää käräjöimään. Hämmästelen vain jyrkkiä väitteitäsi ja kommenttini tarkoituksen vääntämistä päälaelleen.
Ilmoita asiaton viesti
Pakkohan siihen komkmenttiin oli reagoida, kun et ollut ynmärtänyt lukemaasi.
Ilmoita asiaton viesti
Max,
kerta kiellon päälle.
Noissa lyhyissä lainauksissa on aina se heikkous, että niihin jää tulkinnanvaara tulla leimatuksi ymmärtämättömäksi hölmöksi. Niin tässäkin.
Näillä sivuilla luetaan kuitenkin mieluimmin kansanomaista tekstiä, kuin seikkaperäisiä selostuksia, ja varsinkaan juridiikkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Siltä näyttää, ja kun et ymmärrä et ymmärrä.
Ilmoita asiaton viesti
Asiallinen keskustelu näyttää olevan joillekin melkeinpä aina vaikeaa. Puhutaan aivan muusta kuin käsittelyn alla olevasta aiheesta ja mikä kaikkein kamalinta (ilmaisun voi kukin korvata haluamallaan sanalla) kun ryhdytään nimittelemään jotakin henkilöä tai jotain ryhmää jopa solvaavalla nimittelyllä. Sananvapaus ja sen toteuttaminen voidaan aivan hyvin suorittaa hyvinkin kriittisin arvioperustein, jos niin halutaan.
Suomen perustuslaissa sananvapaus tarkoittaa oikeutta ilmaista ja vastaanottaa tietoja ja mielipiteitä kenenkään sitä ennakolta estämättä. Toki vastuu esittämistavasta aina on esittäjällä.
Sananvapaudesta on kantaa ottanut mm. Amnesty International nettikirjoituksessaan tällä tavalla ” Lähes jokainen valtio viestii vaalivansa sananvapautta, mutta todellisuus ei ole niin vapaa. Monissa maissa perustuslain sananvapaus on tyhjää puhetta – Amnesty on raportoinut viime vuosina mielivaltaisista sanan- ja lehdistönvapauden rajoituksista yli puolessa maailman valtioista.”
https://www.amnesty.fi/tyomme/teemat/sananvapaus/
Eroa on työntekijän ja yksilöiden sananvapauden välillä. EIT:n oikeuskäytännössä on käsitelty sananvapauteen liittyviä rajoja.
Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artikla sisältää vapauden pitää mielipiteitä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia alueellisista rajoista riippumatta ja viranomaisten siihen puuttumatta. Sananvapaus ei koske ainoastaan tietoja ja ajatuksia, jotka ovat mieluisia, loukkaamattomia ja samantekeviä, vaan myös niitä, jotka loukkaavat, järkyttävät tai huolestuttavat valtiota tai osaa sen väestöstä. Tätä vaativat moniarvoisuus, suvaitsevuus ja avoimuus, jota ilman demokraattista yhteiskuntaa ei ole olemassa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö on ollut sananvapausyönteinen. Työntekijän lojaliteettivelvollisuudella työsuhteen erityispiirteenä on kuitenkin sananvapautta rajoittava vaikutus myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuissa. Työssä sivutaan virkasuhdetta, mutta pääpaino on työsopimussuhteessa. Myös lojaliteettivelvollisuuden rikkomisen seurauksia otetaan esille, kuitenkaan niihin sen enempää syventymättä.
Yllä oleva on kopioitu osin Untamala, Heidi pro gradu -tutkielmasta, Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/235875?_ga=…
Osittain olen sitä mieltä, että osa medioista julkaisee sellaista materiaalia/kirjoituksia, jotka lisäävät asiatonta kielenkäyttöä julkisilla areenoilla. Luonnollisesti vain oma mielipide.
Ilmoita asiaton viesti
Näillä palstoilla sananvapautta käytetään erityisesti leimaamiseen ja sitä kautta loukkaamiseen. Se voi antaa yksinkertaisen lokeroinnin mahdollisuuden omissa aivoissa,mutta mielestäni kritiikkinä se toimii tavattoman huonosti.
Itseasiassa se kritiikki itsessään on täysin sivuseikka,koska tärkeämpää on esitellä missä joukoissa ensinnäksi kuvittelee itse seisovansa ja sen jälkeen todistella missä joukoissa tahtoisi sen toisen seisovan. Marssijärjestys on silti aina sama,kun leikkiin lähtee..oma joukko on oltava parempi kuin sen toisen.
Mitä tällaisella sananvapaudella sitten saavutetaan,kun sitä ei ole tarkoitettu edes käyttää kritiikkiin vaan sen toisen loukkaamiseen lähes keinoja kaihtamatta?
Ilmoita asiaton viesti
Sisältyykö sananvapauteen minkä tahansa uskonnon arvostelu?
Ilmoita asiaton viesti
@17 sisältyy. Minusta kaikki uskonnot ovat roskaa. Mutta sanan- ja etenkin uskonnovapauden nimissä saa myös uskoa ja levittää tietoa uskostaan. Sen tiedon levittämiseen toki myös liittyy rikosoikeudellinen vastuu. Esim. terroristisiin tekoihin ei saa yllyttää ihan uskontoon katsomatta.
Ilmoita asiaton viesti
Ei taida tulla selväksi mitä saa sanoa ilman pelkoa rangaistuksesta.
Ilmoita asiaton viesti
Tavallinen kansalainen saa valehedella ainakin sen verran kuin Korkea Päättäjäkin, esimerkiksi ministeri, kuten tässä eräs vuonna 2007:
https://www.pirkanblogit.fi/2018/risto_koivula/al-…
Ilmoita asiaton viesti
Itse kyllä kieltäisin tappouhkaukset ainakin kun ne kohdistuvat lapsiin. Suomessa tällainen on nykyisen käytännön mukaan sallittua.
Ilmoita asiaton viesti
Sananvapaus on vapaus sanoa, mitä muut eivät halua kuulla.
Sananvapaus ei merkitse velvollisuutta kuunnella.
http://asfalttikukka.blogspot.com/2018/07/kibbutse…
Ilmoita asiaton viesti